Alkuvuoden tekeleet

Novita kevät 2012 -lehden ilmestyminen sai aikaan muutamat lovikkalapaset. Ensin tuli tehtyä yhdet pinkit ystävälle ystävänpäivälahjaksi ja heti perään toiset samanlaiset toiselle ystävälle. Sitten omalle tytölle pienemmät pinkit ja pojalle vihreät. Poika tuumasi kuitenkin tahtovansa mieluummin keltaiset, joten ei muuta kuin lankaostoksille, eikä siinä kauan mennyt, kun ne keltaisetkin olivat valmiit. Oma äiti sai vielä yhdet pinkit. Lankaa olisi myös isännälle mustiin lovikoihin ja muistaakseni sitä pinkkiäkin vielä, että saisi itsellekin. Mutta lapasinnostus meni sitten toistaiseksi jo ohi ennen kuin ehdin niihin omiin asti. Jos suutarin lapsilla ei ole kenkiä, niin meillä ei neulojalla itsellä ole lapasia, lapsilla kyllä yhdet ylimääräisetkin ;)

Aikuisten...

... lasten...

... lasten...

... ja lasten.

Anssin blogiin laittamieni omien joulusukkieni jälkeen aloin tikuttaa violetteja palmikkosukkia. Ohje on täällä ja muistaakseni suunnilleen tuon ohjeen mukaan sukat tein, lankana tosin Novitan Nalle. Lankaa oli vaivainen yksi kerä, ja koska tein aika pitkät varret, tuli sukista vähän pientä kokoa... Arvioisin sukkien kooksi 35 ja jos jollain niin pieni käpälä on, niin sukat saa omakseen kohtuullista korvausta vastaan ;)

Violetit palmikkosukat.

Frillahuivithan ovat nyt muodissa. Löysin paikallisesta Vapaa Valinnasta jotain röyhelöhuivilankaa ja tekaisin siitä punaviolettisävyisen huivin kaverille synttärilahjaksi. Varsinaisen huivin teossa meni aikaa yksi ilta ja myöhemmin sitten vähän toistakin, kun pähkäilin, miten semmoinen huivi päätellään...

Huivi kokonaisuudessaan vähän vääristynein värein.

Epätarkka kuva, mutta värit oikeammat. 

Helmikuussa Apris lainasi minulta Novitan tupsukehikkoa tehdäkseen tupsun neulomaansa pipoon. Kurkkasin Apriksen blogista, millainen piposta tuli ja sain myös innostuksen tehdä samanlaisen pipon. Löysin halvennusmyynnistä Novita Puro Metsä -lankaa ja tekaisin vihreän pipon Novitan talvi 2011 -lehdessä olleen ohjeen mukaan. Tupsun tein samaisesta Puro-langasta. Sitten hain samaa vihreää Puro Metsä -lankaa lisää ja tein toisen pipon. Sitten kyllästyin vihreään (paitsi ettei se oikeasti ole mahdollista...) ja hain samaa Puro Kivi -lankaa, jota Apriskin käytti, ja tein vielä kolmannenkin pipon. Laiskuuttani en kuitenkaan jaksanut kuvata muita kuin sen ensimmäisen pipon... Samalla huomasin, että aikuiselle tarkoitetut pipot sopivat hyvin myös lapsen päähän. Sama malli ja koko menee siis melkein vauvasta vaariin :)

Pipo ja todella muhkea tupsu! :)

Olen myös saanut arvokkaan perinnön! Mummuni vanha ja täysin toimiva rukki kaikkine tykötarpeineen tuotiin meille! Niihin tykötarpeisiin kuului myös ties miten vanhaa lampaanvillaa ja karstat... Alkuharjoittelun kehräämisessä suoritin Novitan hahtuvaisella, mutta siitä ei tullut paljon mitään. Oikeaa karstattua lampaanvillaa oli helpompi kehrätä. Alku oli hankalaa, lanka oli vaihtelevasti liian paksua tai erittäin ohutta ja katkeili tämän tästä. Kehrättyäni pienen määrän lampaanvillalankaa, vaihdoin materiaalin koirankarvaan. Negro alkoi juuri sopivasti tiputtaa turkkiaan, joten karva kerättiin talteen, karstattiin ja kehräsin sen langaksi. Kehräys sujuu kylläkin aika hitaasti... Loppuu aina karvat kesken :) Melkein kokonaisen puolallisen olen jo saanut koirankarvalankaa aikaiseksi ja pakko sanoa, että koko ajan paremmin sujuu ja nätimpää lankaa tulee.

Lampaanvillalankaa...

... ja koirankarvalankaa.

Näiden lisäksi olen saanut valmiiksi asti vielä parit sukat ja toisen röyhelöhuivin. Lisäilen niitä tänne jahka saan ne kuvattua. Pojan slipoveri on ollut työn alla jo viime vuodesta, mutta jostain syystä sen työstämiseen on tullut erinäisiä keskeytyksiä näiden moninaisten lapasten, sukkien, pipojen ja huivien muodossa, eikä se ole vieläkään valmis...